Kaikki yhtyvät varmasti siihen, että ruoka on ihana asia ja sillä on suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Ruoka ja sen saanti tarkoittavat kuitenkin eri asioita eri puolilla maailmaa. Samalla kun me mietimme mitä ruokaa meidän tekisi tänään mieli ja mikä olisi se kaikkein nopein ateria tehdä, miettivät kehitysmaassa olevat ihmiset mistä he saavat tänään ruokansa vai saavatko he sitä lainkaan.

On hyvä muistaa, että oman hyvinvointimme lisäksi meidän ruokailuvalintamme vaikuttavat niin lähiympäristöömme kuin kehitysmaidenkin ympäristöön ja arkeen. Vaikka emme voi täysin ruokailutottumuksillamme vaikuttaa kaikkeen maailmassa, voimme kuitenkin hieman estää ympäristön pilaantumista ja ilmastonmuutoksen kasvua.

Syitä kasvattaa ravintoa itse

Ravinnon itse kasvattaminen on taloudellista. Ruokaa on pakko syödä, mutta mitään halpaa hupia se ei enää tänä päivänä ole. Voit helposti säästää monia euroja, kun et ostakaan ruokaa valmiina kaupasta vaan kasvatat sen itse. Hyvänä esimerkkinä herneenversot, joita voit kasvattaa esimerkiksi omalla parvekkeellasi. Sinun ei siis tarvitse omistaa omaa peltoa kasvattaaksesi itse ruokaa. Rahan säästymisen lisäksi ruoan hävikki vähenee, kun et raaski niin helposti heittää roskiin itse kasvattamaasi ruokaa.

Itse kasvattaman ruoan puhtautta ei voi ylistää liikaa. Suomalaistenkin keskuudessa suolisto-ongelmat ovat lisääntyneet hurjasti nykypäivänä. Tämä johtuu kaikista torjunta- ja lisäaineista, joita ruokiin lisätään. Itsekasvattamassa ruuassa tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole, sillä voit helposti itse pitää huolen, ettei mitään lisäaineita pääse ravintoon. Näin voikin erittäin helposti ja pienellä vaivalla edistää myös omaa hyvinvointiaan. Lisäksi suuri osa hiilidioksidipäästöistä tulee ruoan valmistuksesta alkutuotannossa. Kun kasvattaa ruokansa itse, pystyy hieman omatoimisesti vaikuttamaan haitallisiin ympäristövaikutuksiin.

Vaikka itse kasvatetusta ruuasta puhutaankin erittäin positiivisena ja kannattavana asiana, on kuitenkin seikkoja, jotka vaikeuttavat sen toteuttamista. Esimerkiksi Suomessa sääolosuhteet hankaloittavat viljelyä. Kun kylmää on yli puolet vuodesta, on viljely ja kasvien kasvattaminen hankalampaa kuin esimerkiksi maissa, jossa aurinko porottaa täydeltä taivaalta ympäri vuoden. Tästä ei kuitenkaan kannata ottaa stressiä, sillä jo pienetkin asiat vaikuttavat positiivisesti.

Maailmanlaajuiset vaikutukset

Kasvisravinnolla on mahdollisuus ruokkia suurempi määrä ihmisiä kuin lihatuotannolla. Tämä johtuu siitä, että eläinperäisten ruoka-aineiden tuotanto vaatii rutkasti enemmän maa-alaa kuin kasvisten viljely, sillä esimerkiksi lehmien ja sikojen ravinto kasvaa pelloilla, mistä taas saataisiin suoraa ihmisten ravintoa.

Tämän lisäksi liha- ja maitotuotteiden tuotanto aiheuttaa kaikista eniten kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen kannalta onkin siis erittäin ratkaisevaa, kuinka paljon syömme ruokaa, joka on peräisin eläinkunnasta. Olisikin suositeltavaa syödä mahdollisimman paljon juureksia, sillä kaikista elintarvikkeista ne kuormittavat ilmastoa kaikista vähiten.

Myös kausiluonteinen ruoka on tärkeää ympäristön kannalta. Verrataan esimerkiksi kurkun kasvattamista kesällä pellolla vai talvella kasvihuoneella. Talvella kasvihuoneella viljely aiheuttaa 40 % enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin pellolla viljely. Lisäksi ruuan kuljetukset, pakkaukset, säilytykset ja valmistukset lisäävät myös hiilidioksidipäästöjä, jotka taas edistävät ilmastonmuutosta.

Miten ilmastonmuutos sitten vaikuttaa? Eniten ilmastonmuutos näkyy kehitysmaissa, joissa teknologia ei ole niin kehittynyttä, että sinne saataisiin apukeinoja olosuhteiden helpottamiseksi. Ilmastonmuutos lisää kuivuutta ja veden sekä ravinnonsaanti hankaloituu. Tämän lisäksi voi esiintyä myös tulvia ja rajuja sääilmiöitä.

Jo pienet valinnat vaikuttavat

Ympäristönsuojelu ja oma hyvinvointi alkavat pienistä valinnoista, jotka lähtevät meidän lautasiltamme. Kun vaihdat itsetehtyyn ruokaan, voit helposti huomata heti muutoksia hyvinvoinnissasi. Et saa enää erilaisia lisäaineita kehoosi, jotka aiheuttavat ongelmia suolistossa.

Omien vaikutusten lisäksi tapahtuu myös niin paljon muuta hyvää, mitä ei heti omassa elämässä huomaakaan, mutta niillä on suuri vaikutus esimerkiksi kehitysmaissa. Pienelläkin panostuksella voimme ehkäistä kehitysmaiden nälänhätää ja ehkäistä ilmastonmuutosta.